tiistai 23. huhtikuuta 2024

Kylmyyttä ja askartelua

 Tervehdys!
On viikko mennyt taas monenlaisissa merkeissä. Kevätkin peruttiin.
Vaikka eilen 22.4. oli jo lumet poissa, mutta oli kylmä pohjoistuuli, kylmempi kuin talvella
Rinteessä matalat pensaat uskaltautuivat "hieman" näyttämään nuppuja
Tänään taas sataa lunta

Lauantaina kuljeskelin Taidesuunnistuksen parissa ympäri kaupunkia ja näin tämän altaan Aleksanterin kirkon vieressä, ihan nauratti itekseni. Lumessa olevat "narsissit pyytävät luontoa auttamaan"kasvussa, hyvin sopivat sanat.

Teen Taidesuunnistuspaikoista oman postauksen, ettei tästä tule liian pitkää

Mulla alkoi viime viikolla koskea vatsaan, joten vähän pelotti mihinkä se menee, lopetin vitamiinien ottamisen ja aloin juoda vettä, syönti väheni. Ei ole tätä vaivaa ollut ennen. Kävellessä ei tuntunut niin ja sittenpä kävelin. Toissapäivänä alkoi jo tuntua vähän nälkääkin. Ehkä se tästä menee ohi, joten nyt istun koneen ääressä.

Viime viikolla kävin nopeasti katsomassa Tampereen työväenmuseoWerstaan näyttelyä jota en ollut nähnyt: Amerikan Suuri Lama

Dorothea Langen kuvia Yhdysvaltain 1929-1930- luvun suuresta taantumasta, jolloin oli suuri työttömyys ja ihmiset joutuivat asumaan tuollaisissa hökkeleissä, ja aavikolla pyyhälsi vielä hiekkamyrskyjä. Vähän samaistumiskohtaa tähän nykyajan meininkiin?  Eipä tästä enempää kuvia tähän nyt.

Sitten kuvasin viime viikolla omaa taideprojektia 😆😉😆😁😀😎taas hihhih. Kunhan suhraan aikani kuluksi.

Liimasin tavallisia postikortteja kangassuikaleilla yhteen. Eihän se mennyt niinkuin strömsöössä, mutta kiinni ovat. Suosittelen käyttämään kangasteippiä, jota mulla ei ollut. Sori mut en nyt löydä tähän ohjetta, mutta lisään jos tulee vastaa.Mutta joka toinen kortti esim. liimataan kolmella suikaleella ja seuraava kahdella niiden välistä. Taustakorttiin kiinni tulee kannesta lopuksi kolme suikaletta, siinä mulla meni pieleen.

Aukeama kerrallaan, osan korteista jätän näkyviin, jos tykkään kuvasta, jotkut kortit on tamperelaisen valokuvaajan kuvista tehtyjä.


Keskeneräinen aukeama


Kirjekuoresta tuo vasemmalla sivulla irroitettava "tasku"

Oikeanpuoleisessa kortissa on huikea kuva yöllisestä Tampereesta valoineen, siksi irroitettava "tasku"

Joskus ei vaan suju tämäkään homma :))ei onnistu!

Oikeanpuoleisessa kortissa oli pöllönpoikanen, niin se jäi katsomaan

Viimeinen on kesken, kirjekuoren aukosta näkyy sama näkymä kuin ensimmäisessä aukeamassa..
 ja vielä on muutama kortti tekemättä kokonaan
 
Mulla on hyvin yksinkertainen "tyyli" liimaan pääosin vanhoista kirjoista ja lehdistä, itse maalattuja ja väritettyjä papereita. Niinkuin näkyy, mulla on nyt joku ympyrän väritys-innostus. Paljon ympyröitä näkyi myös oikeiden taiteilijoiden suurissa tauluissa, kun la-su niitä näin.

Moi moi taas!

maanantai 15. huhtikuuta 2024

Värihaaste sininen

 Jatkanpas nyt Repolaisen antamaa värihaastetta tähän 
Monena päivänä katselin ympäristöäni "sillä silmällä" jos olisi sinistä ja mietin myös, mutta  aika vähän mulla nyt on ympäristössä sinistä, paitsi farkut.

Paimenpoika-patsas Tammerkosken rantamaisemassa

Kun satuin kävelemään kaupungilla, oli hieno auringonpaiste, niin kyllähän sinistä silloin näkyy. Minulla oli polkupyörä viety huoltoon ja silloin satuin kävelemään tuosta. Eihän sitä pyörällä ajaessa malta pysähtyä.

Sainkin pyörän jo perjantaina takaisin huollosta, olikin hyvä ja nopea palvelu, taas fillari kulkee kivasti, uudet ketjut ja rattaan vaihtoivat.  Ajelin sitten pikkukaupan ohi ja siellä oli piparitaikinaa vielä hyvin halvalla myynnissä, niin tietysti piti ostaa. En ole vielä paistanut niitä.

Samalla reissulla kurvasin metsätietä pitkin ja tiirailin joko näkyisi sinivuokkoja. Vuosi sitten 12.4. niitä oli se metsä sinisenään.

Ihan muutama sinivuokkotupsu  näkyi kun tarkasti katsoi. On tänä keväänä kevät myöhemmässä kuin viime keväänä.

Alkuvuonna olen suhrannut taas junkjournalin kanssa. Tein tammikuussa kolme "vihkoa" vanhoista papereista ja kaksi niistä on sidottu keksipaketista tekemiini kansiin. Ehkä joskus näytän sen täällä.

Kolmas vihko ei enää mahtunut niiden kahden kanssa samaan, niitä tein sille omat kannet, mutta on taas jumissa kannen koristelu. Maalasin sinisävyisen vanhan kankaan akryyliväreillä joskus ja päällystin kannen sillä, mutta sitten koristelu ei suju. Laitoin päälle pitsin, mutta se tuli liimattua kaksipuolisella teipillä ja ne tietysti kiiltää pitsin alta. Enkä mitenkään osaa koristella sitä. Tuon  meinasin ensin laittaa siihen, mutta ei...

Ehkä laitan näistä kuvista jonkun kannen päälle jollainlailla

Lemmikit ovat kyllä mun lempikukkia

Joku tekeminen kun jumii, niin ei auta väkisin tehdä, vaan laitan pois silmistä, niin seuraavalla kerralla sekin voi jo onnistua paremmin.

Tänään taas olikin hieno auringonpaiste. Kuntosalille mennessä piti kuvata yksi sininen kuva vielä.

Ulos ja aurinkoon sitten.
Moi moi taas!

torstai 11. huhtikuuta 2024

Värihaaste alku, vihreä ja keltainen

 Hei vaan taas. 
Repolainen, (https://repolainenreissaa.blogspot.com) on haastanut minuakin värihaasteeseen, jossa olen täysin myöhässä kyllä. 

Mutta aloitan nyt sen vihreällä ja keltaisella. Enkä ole paljoa osallistunut haasteisiin, joten en tiedä miten siinä toimitaan.

Vihreästä pidän ja kotona on monia kukkia, enemmän tai vähemmän vihreänä.Tässä herneenversoja ja tomaatin taimia, yksi vihreistä kasveista on tämä..

 

Keltaista onkin vähemmän ollut, paitsi paita on nyt päällä, mutta siitä ei ole kuvaa

Maanantaina kuvasin ruttaantuneet narsissit kaupungilla. Lumi päässyt yllättämään juuri istutetut kukat

Pääsiäisenä varmaankin lihoin pari kiloa syömällä tämän kakun yksin. Nam hyvää oli

Koetan seurata sitten lisää kunhan uusia värejä on näköpiirissä 😊

keskiviikko 10. huhtikuuta 2024

Museokäynti

 Jo kevättä pukkaa, eli katupölyä ainakin tuuli pöllyttää. Eilen näin ekan sitruunaperhosen lentelevän, kun ite istuin bussin kyydissä. Ja Peipposet laulaa jokapuolella. Ne kuulee hyvin kun aloitin pyöräilyäkin, kävin tilaamassa pyörälle huoltoa ja samalla "harjoittelen" ajelemista.

Sainpa sitten lähdettyä myös suunnittelemalleni reissulle naapurikaupunkiin 😊😎 Vaatii kaksi asiaa, suunnitelman ja lähtemisen, koska ei juurikaan muuta tarvitse. Ei maksakaan paljoa.

Kirkko ja sankarihautausmaa
 
Läksinpä bussilla Kangasalaa tutkimaan turistina
Kirkkokin on ihan huikea, tosin sisälle ei olisi ehkä päässytkään, hautausmaalla oli kyllä hyvin monenlaisia nimiä. Vähän vielä oli märkää, ettei tullut kenkiä kasteltua.
 
Olo oli kuin turistilla...ihan pihalla. Ei oikein tiennyt minne on menossa.
Ennenhän me miehen kanssa kuljettiin autolla joka kesä Kangasalalla, kun hän halusi käydä Vehomiemen ja Mobilian automuseoissa. Mutta ikinä ei ollut aikaa kävellä muualla. Ja muistikuva oli sellainen,että on hyvin paljon teitä, joista piti osautua Tampereelle päin ajamaan. Se kyllä pitää paikkansa, äkkinäiselle on kyllä liikaa risteyksiä ja liikenneympyröitä sikinsokin. Onneksi nyt pääsee bussilla kätevästi.

Päätarkoitus nyt oli käydä Kimmo Pyykön taidemuseossa, jossa oli näyttely: Dialogos- kuvan kaunis keskustelu
Taas avartui taiteen näkemys tälläkin reissulla paljon. Jotenkin minusta on kiva nähdä että on niin paljon erilaista taidetta ja saada omaan pieneen tekemiseen ideoita. 

Kangasala-talon näyttelyssä on kolmessa kerroksessa taidetta. Kahdessa ensimmäisessä kerroksessa on työparin Juha Merta & Jouko Pullinen taidetta. Ääniopastusta voi kuunnella laitteella, ja kerrankin sen tein.

Liekö seinällä oleva teksti näiden taiteilijoiden ohjeita näidenkin teosten tekemiseen, jotenkin hyviltä vaikuttavat minunkin mielestä kyllä 😍
Käyttöteoria: 
Yksi päivä kädelle, loput ajatuksille.
Yksi päivä verstaalla, loput zoomaillen,tuumaillen ja kävellen.
Verstaspäivä:
Aamu: heti tahdikkaasti työvireessä.
Soittolista ja kahvia.
Aamupäivä:viimeistely, herkimmät nyanssit ja detaljit. 
Puolenpäivän aika: lounas, sulattelua.
Ei virvokkeita 
Iltapäivä: silleen jättäminen seuraavaan verstaspäivään.
Ilta: kotikottaraisena


Melkeinpä koko seinällinen ensialkuun on hyvin monenlaista pientä teosta, hyvin mielenkiintoisia ja hyvin erilaisia.

Esimerkiksi nämä  Kolme sulotarta ja Vaikea dilemma

Mä oksalla ylimmällä, Merta&Pullinen

Tekhné, viulukotelo ja saha

Tämä kookas teos on esitteessäkin kuvattu; Ginko Biloba

Tässä vain pieni osa näistä kahden alemman kerroksen töistä.
Tämä näyttely on esillä 26.5.2024 asti

Kolmannessa kerroksessa on kuvanveistäjä Kimmo Pyykön pysyvä näyttely

Häpeä tunnustaa että vaikka olen näynyt varmasti hänen töitään, en vaan ole jotenkin tietoinen ollut.
 

Hän itse kertoo videolla elämästään ja töitään, joita on  nähtävillä näyttelyssä monenlaisia.
 
Urho Kekkonekin on ollut tekemässä Kimmo Pyykön kanssa hänen ateljeessa tätä ja Kekkonen kertoo tästä siellä näkyvässä videossa.

Tämä on nähtävä uudelleen, on niin paljon kaikenlaista ja erilaista nähtävää täällä.

Kävin lounaalla siinä Ravintola Jalmarissa ja olisi pitänyt tutkia taloa tarkemmin, siinä on myös kirjasto ja muuta nähtävää. Mutta jäi toiseen kertaan. Toisella kerralla en ehkä ole ihan uppo-outona siellä 😊

Heippa vaan taas!


perjantai 5. huhtikuuta 2024

Kevät odotuttaa vielä

 Mukavaa huhtikuuta, vaikka ei keväästä vielä oikein mitään kuulu täällä. 
On olleet aika viileät, suorastaan jäätävät tuulet tässä alkupäivinä, vaikka eilen kyllä paistoi ihanasti aurinko.

Jäätä on vielä Pyhäjärven rannoilla. Eilen kävelin ensimmäistä kertaa Hatanpään puistoon, olen talvella pitänyt sitä liian pitkänä matkana, vaikka ei se sitä ole.  


Puistosta lumet olivat kyllä sulaneet eilen. 
Mutta tänään lunta on tuiskuttanut kyllä ja viima on ollut kova. 
Mun piti tai olisi pitänyt ajella pyörällä ja käydä kysymässä pyörään huoltoa, mutta antaapa olla. Toivottavasti nämä lumet sulaisi ensi viikolla, ja jäät teiltä.

Pääsiäinen meni ja tuli syötyä taas paljon, etenkin tätä rahka-juusto torttua. Söin tämän itekseni, koska ei lapsetkaan tulleet sitä syömään. Mutta hyvää oli ja säästyin muulta ruuanlaitolta.

Taas tämä kuvien siirto tökkii, vain 1 kuva kerrallaan, mutta eise mitään.

Vaikka en pääsiäiseksi suklaamunia ostanutkaan, niin piti sitten hairahtua pääsiäisen jälkee ostamaan yksi.

Oli kookkaampi suklaamuna ja vielä alennuksellakin oli kalliimpi kuin tavallisen kokoinen. Mutta pettymys kun sisällys oli ihan sama kuin pienemmissäkin, eli ei mitään eroa.
Suklaan hinta on muutenkin pompannut hurjan ylös, joten kyllä ne kaikki kallistuu. 
Meinasi huuto päästä tänään kun kävin ostamassa teetä, niin huhhuh jotkut pussi"tee"pakkaukset maksaa yli 6 euroa. Minä juon lähinnä yrtti tee sekoituksia. 

3.4.24

Nyt aurinko laskee jo pitkälti yli klo 20 aikaan ja eipä enää laskekaan Pyhäjärven kohdalle joten punaisia auringonlasku-järvikuvia ei enää saa tässä lähellä otettua. Mutta tuossa näkyi tuo halo ilmiö vielä keskiviikkona.

Katsoin taas roskapostikansiota ja sinne oli mennyt taas pari kommenttia.

Kyllä aina tekee mieli tulla katsomaan tänne blogiin, mutta kun ei tunnut olevan mitään kuvattavaa, eikä mitään muutakaan kivaa tänne kirjoittaa, niin ei vaan tule käytyä.
Pitäisi tormistautua jossain käymään...esim naapurikaupungin museossa tai Helsingissäkin on taas uusia näyttelyitä museoissa. Pitäisi vaan tormistautua ja ostaa junaliput ja mennä, mutta en tiedä mikä jumi tässä elämässä on taas. Ei oikein huvita mikään. Miten minusta tuntuu että ei ole ennen ollut näin jumissa koko ajan. Se kuuluisa punainen lanka on taas kadoksissa ollut!
Mutta hei vaan taas!

lauantai 30. maaliskuuta 2024

Maaliskuu lopussa

 Lopultakin sain avattua läppärin ja senverran kuvia muokattua, että nyt on tehtävä maaliskuun lopun postaus. Vaikka onhan näitä vielä kolme päivää edessä tätäkin kuuta. Olen suunnitellut tänään leipovani rahkapiirakkaa ja teen myös juustokakun, koska ne ovat perinteisiä pääsiäisleivonnaisia olleet. Muuten ei ole mitään erikoisia ruokia tms nyt enää tulossa pääsiäiseksi, vaan syön itekseni mitä eteen sattuu. Mämmiä ostin ja suklaata, kas siinäpä tärkeimmät 😁

Saa nähdä taas miten tuokin tuleva kellonajan siirto vaikuttaa  esim nukkumiseen. Ainakin edellisenä keväänä vaikutti. Nyt olen kyllä tään maaliskuun öinä saanut nukkua suhteellisen hyvin, vaikka oli tuo täysikuukin vasta, mutta kun sitä ei juurikaan edes näkynyt, koska oli pilvistä.

Nyt on onneksi ollut aurinkoisia päiviä muutama, heti alkaa tuntua virkeämältä olo. Toissapäivänä jo kaivelin polkupyörän varaston uumenista ja kävin pyöräilemässä vähän matkaa, missäs muualla kuin Hatanpään Arboretumissa.  Mutta se oli vielä lumen ja jään peitossa aidattuna pääosin. 

Ensimmäiset lumikellot sentään oli seinän vieressä jo nousseet. 
Polkupyörä pitäisi huollattaa kyllä jo ja keksiä sille paikka, koska pyöräkatos on niin täynnä ja mun pyörä laitettu niin taakse, ettei sitä meinaa saada sieltä pois, eikä takaisin. Eikä ole muuta paikkaa, kuin tuoda se parvekkeelle, huokaus.

Näitä vanhoja pääsiäis koristeita etsin taas "kissojen ja koirien"avulla joka paikasta, kaikki 5 kaappia ja joka paikan...ja ihan viimeisestä laatikosta ne sitten löytyivät. Ei vaan ole mihin niitä ripustaa, ei voi mennä mistään oksia katkomaan.

23.3.2024 sorsia on ollut tässä koko talven

Maaliskuu meni, mutta nuutunut olo oli kyllä, väsynyttä ja aikaansaamatonta. Vaikka kävelin joka päivä, mutta kuntosalille en saanut raahauduttua kuin 5 kertaa. Passin hankinta ehkä oli "suurin"saavutus :)) ja käynti K50-messuilla. Kaikista eniten rupsottavia viherkasveja vaihdoin uusiin multiin ja sain ihmetellä miten muutamakin yleensä on pysynyt hengissä, senverran kova paakku oli vain ruukussa.
Sentään sain luettua kuusi kpl aika paksujakin romaaneita. 

Heti kun kävelyteiden liukkaus helpotti ja pääsi normaalisti kävelemään, ettei tarvinnut koko ajan varoa liukastumista, alkoi liikuntakin helpottua. Nyt juuri alkoivat poistaa soria tältä piha-alueelta, toivottavasti lätäköt lähtee myös. 

Vihdoin viime viikolla sain käytyä myös Tampeen Taidemuseossa katsomassa uudet näyttelyt.
 

Tuula Lehtisen näyttely oli kyllä ihan huippua katsottavaa, oli monenlaista, kollaaseja, mosaiikkia, maalauksia, todella inspiroivia töitä. Mosaikkipalojen asetelua sai itsekin kokeilla työpajassa. Oli video hänen itsensä kertomana töiden synnystä ja tekemisestä.

Monet töistä sai aikaan ihastuksen huudahtelua :))  Joskus (kun oli enemmän tilaa) olin itekki ihastunut mosaikkitöitä harrastamaan. Tuo sinisävyinen sohvatyynyasetelma oli kuin posliinia.

Alakerrassa oli sitten aivan erilainen näyttely, valoja ja sanoja joita kiersi koko alakerran tilassa

Hyvin vähän aikaa uskalsin tässä olla, koska on migreenitaipumusta...mutta jos kävisin toisen kerran ja olisi aurinkolasit mukana, jos pystyisi katsomaan tarkemmin.

Kannattaa käydä, vielä on toukokuun alkupuolelle asti nähtävillä nämä näyttelyt.

Pääsiäisen pyhät tulee, enkä ole edes ostanut narsisseja
enkä yhtään suklaamunaa tällä kertaa.
 
Hyvää Pääsiäistä kuitenkin!


sunnuntai 17. maaliskuuta 2024

Viikko 11

 Eipä tule kuvattua mitään moneen päivään tai sitten ne kuvat ovat niitä joita ei voi julkistaa. Muutama tähän tälle viikolle kuitenkin tuli laitettua. Neljä kuvaa sentään tälle viikolle

11.3. oli vaihteeksi taa auringonlasku

Jämälankasukat

Innostuin vaihteeksi vähentämään pieniä lankanyssyköitä, aika moni hävisi näihin sukkiin, vain tuo musta, tummin lanka oli täydestä kerästä. Nyt on enää täysiä keriä muutama, tuskinpa ihan heti alan neuloa mitään.

Tällä viikolla Olisi mieheni täyttänyt 75 vuotta, jos olisi saanut elää...Hän aina halusi että tehdään kakku juhlapäivänä, minä tein pohjan ja hän täytti sen itse ja koristeli miten halusi.  Sittenmmin olen ostanut jonkinlaisen leivoksen tai kakun itselle. Varmaankin olisin saanut taas paremman jos olisin itse tehnyt...jotenkin ostoleivokset ei vaan ole ihan sellaisia, vaan niistä jää jäljelle outo maku.

Kävin jo aamulla kävelyllä. Oli täällä satanut uutta lunta illalla ja yöllä ja traktoreita pörräsi lumitöissä jo useita. Pakkasta oli vähän ja tiet sen verran liukkaita joten nastakengät ja sauvatkin otin mukaan. Kuvattavaa ei taaskaan ollut, vaikka koetin kuvata tuota uutta lintua, luulen että se on tukkasotka, en ole varma. Se oli tullut katseleman että jokohan tänne voisi muuttaa. Nämä vesilinnut on mulle sellainen haaste että en niitä kyllä tunnista, muuta kuin sinisorsan (tietysti silkkiuikunkin), vaikka on useampikin lintukirja hyllyssä. 

On ollut aika vaikea tämä maaliskuun alku, niinkuin olon puolesta. Ei vaan huvita oikein mikään, kerran olen saanut raahauduttua kuntosalille tälläkin viikolla. Kun sain Rämön Hildurin luettua, ei ole huvittanut lukeakaan mitään. Yhdenkin kirjan jätin kesken, kun ei vaan kiinnosta. Katselen vaan yuutubi-videoita ja välillä koetan tuhota ja liimailla silppujani paperille. Jotenkin pitäisi piristyä ja käydä jossain (muualla kuin kaupassa).

Huomasin tässä että onkin jo palmusunnuntai viikon päästä ja sitten pääsiäisviikko.

Hei vaan taas!